Yleistä
Sitrushedelmät
ovat
suurin viljelty hedelmäryhmä maailmassa. Toisena on
banaani ja kolmantena viinirypäle. Sitrushedelmistä eniten
viljelty on appelsiini.
Sitä ja viinirypälettä
yhdistää se, että molemmista suurin osa
puristetaan mehuksi. Rypälemehu käy viiniksi, mutta
appelsiinituoremehu
nautitaan useimmiten sellaisenaan. Sitrussivut on kokonaan omistettu
Citrus-sukuun kuuluville syötäville hedelmille.
Sitrussivuilla esitellään noin 200 yleisintä sitrushedelmää
valokuvan kera. Niiden lisäksi mainitaan noin 100 esiteltyjen kasvien
läheistä sisarlajiketta, joten lajikkeitten määrä nousee kolmeen
sataan. Hakemistossa on noin 300 omiksi lajeikseen aiemmin
luokiteltujen sitruskasvien latinankielistä nimeä.
Muiden sitrushedelmiin
kuuluvien sukujen esittelyt löytyvät Sitrussivujen englanninkielisestä
versiosta Citrus
Pages: kumkvatit (Citrus
japonica Thunb.)
sivulta Kumquats ,
kolmilehtisitrus (Citrus
trifoliata L.) sivulta Trifoliates,
Australian
kotoperäiset sitruslajikkeet sivulta Native
Australian citrus
sekä useat muut sitrushedelmien lähisukulaiset sivulta Citrus relatives.
Englanninkielisessä
versiossa esitellään noin 300 sitruslajiketta ja mainitaan niiden noin
100 läheistä sisarlajiketta. |
|
Vähän historiaa
Sitrusten
kasvatus ja lisääminen
Sitrusten
kasvattamista vaikeuttaa se, että lähes kaikki
sitrushedelmät
risteytyvät sekä tuuli- että
hyönteispölytyksen avulla helposti
keskenään. Sitrushedelmän
siemenestä ei sen takia aina kasva
emokasvinsa kaltaista tainta. Sitruskasveja on
tämän vuoksi kautta
aikojen lisätty aluksi pistokkaista ja myöhemmin
varttamalla.
Varttamiseen on turvauduttu myös koska osa
risteymistä on hyvin arkoja
kasvitaudeille ja niiden oksia on vartettu sellaisten kasvien
juuriin, joiden tiedetään olevan
taudinkestävä. Lähes kaikki
nykyisin
myytävät appelsiinien ja mandariinien kauppalajikkeet
on vartettu
sellaisten pomeranssien ja limettien juuriin joiden
taudinkestävyys
tunnetaan. Nykyisin yleisin sitruskasvien
lisäämistapa on silmujen
varttaminen. Taimitarhat myyvät keväisin silmuisia
oksia. Silmut
vartetaan terverunkoiseen kasviin tehtyihin viiltoihin.
Yhä
laajemmalle leviää kasvien monistaminen kloonaamalla.
Kloonaus on
nopein ja edullisin tapa lisätä terveitä
taimia, varsinkin
kehitysmaaolosuhteissa.
|
 |
Sitrusten tuotanto maailmassa 2007/08
Viljelykautena
kesä 2007- kevät
2008 sitrushedelmien suurimmat tuottajamaat olivat:
1. Kiina,
2. Brasilia, 3. Yhdysvallat, 4. Meksiko ja 5. Espanja.
Suurimmat
sitrushedelmien viejämaat 2007/08
|
1.
Espanja
2.
Etelä-Afrikka
3. Yhdysvallat (appelsiineja ja greippejä)
4. Turkki
|
5.
Argentiina
6. Kiina
7. Meksiko
8. Marokko
|
Suurimmat
sitrushedelmien maahantuojat 2007/08
Maailman
suurin
sitrushedelmien maahantuoja ovat EU:n 27 jäsenvaltiota, joihin
suurimmat EU:n ulkopuoliset tuojat olivat Etelä-Afrikka, Argentiina ja
Turkki.
EU:n
ulkopuolisista maista suurimpia sitrusten maahantuojia
olivat:
|
2. Venäjä
3. Yhdysvallat (appelsiinituoremehua,
sitruunoita,
limettejä ja mandariineja)
4. Kanada
5. Japani
|
6.
Ukraina
7. Honkong
8. Malesia
9. Sveitsi
10. Indonesia
|
(Lähde: USDA Foreign Agricultural Service: Citrus World
Markets and Trade, 4/2008)
Appelsiinituoremehun
suurimmat tuotantoalueet ovat Sao Paulo, Brasilia ja Florida,
Yhdysvallat. Tuoremehun suurimmat kuluttajat ovat Yhdysvallat, EU,
Kanada, Venäjä ja Japani.
Uutena
piirteenä on sitrushedelmien viljelyyn viime vuosina tullut
mukaan se, että suurimmissa kuluttajamaissa Pohjois-Amerikassa ja
Euroopassa sitrusten sesonki on tullut ympärivuotiseksi
eteläisen pallonpuoliskon kasvaneen tuotannon ansiosta. Kun
vielä on kehitetty uusia myöhään
kypsyviä
lajikkeita alkavat etelän sadon
ensimmäiset hedelmät kypsyä Brasiliassa,
Argentiinassa,
Angolassa ja Etelä-Afrikassa ennen kuin pohjoisen viimeiset
lajikkeet on korjattu. Puolen vuoden kuluttua tilanne on
päinvastainen.
On
syytä muistaa, että
tärkeimpien
sitrusten (appelsiinien, mandariinien, sitruunoiden ja useimpien
greippien) satokausi ajoittuu aina paikalliseen talveen ja
varhaiskevääseen. Täysin trooppisten
alueiden kasvit
(pomelot, osa limeteistä ja eräät greipit)
muodostavat
tästä poikkeuksen. Muutamilla pomeloilla on
neljä
satokautta vuodessa. Joitain limettejä poimitaan
ympäri
vuoden kuukauden välein.
|
Sitrushedelmien
kasviopillinen luokitus ja esittely
|
Sitrusten
luokittelua vaikeuttaa sitruslajien helppo
risteytyminen. Risteymiä on
syntynyt ja syntyy
koko ajan. Uusia
lajikkeita myös
jalostetaan jatkuvasti haluttujen ominaisuuksien
(siemenettömyys,
mehukkuus ja raikas maku) lisäämiseksi. Rajanveto
vähäisen muunnoksen ja kokonaan uuden lajikkeen tai
lajin
välillä on sitrusten kohdalla toisinaan hyvin vaikeaa
ja
vaatii vanhempia lajikkeita tutkittaessa uusinta kromosomitekniikkaa.
Tunnetuimmat
luokitukset ovat yhdysvaltalaisen W.T. Swinglen (1943) ja japanilaisen
T. Tanakan luokitukset (1966). Swingle oli
”yhdistäjä.” Hän
luokitteli kaikki sitrukset
16 lajiin ja niiden alalajeihin. Tanaka oli
”erottelija.”
Hänen kasviopissaan on 159 eri
sitrushedelmää.
Näillä sitrussivuilla esitellään
valokuvan kera noin 200 eri sitrushedelmää.
Lisäksi mainitaan toiset 100 näiden
läheistä sisarlajiketta.
Asiasta enemmän: Katso Sitruskasvien luokitus
Sitrussivujen
ryhmittely on kuitenkin
tekijän oma ja
siinä on otettu huomioon alan viimeisimpiä, mm.
DNA-tekniikkaan perustuvia tutkimuksia. Sitrussivujen
jaottelu perustuu joskus myös
pelkkään
käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi
limetit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä,
vaan kokoelma
useita ruoanlaitossa limettien tapaan
käytettyjä
sitrushedelmiä.
Sama koskee sitruunoita. Täysin yhtenäisiä
ryhmiä ovat vain pomelot, greipit
ja
appelsiinit, joissa kussakin on vain yhden sitrustyypin lajikkeita.
Jokaisesta
sitrushedelmästä
on
ensin mainittu sen ns. " latinankielinen
nimi". Kasvin täydelliseen tieteelliseen nimeen
kuluu auktori,
henkilö, joka on kuvannut ja nimennyt kasvin. Nimi on mainittu
laji- ja alalajinimien jälkeen. Viljelylajikkeilla ei
yleensä
ole auktorinimeä. Joihinkin nimiin kuuluu kaksi auktoria.
Silloin
vanhin on
ensin suluissa ja toinen, joka
määritelmää on
myöhemmin täsmentänyt, on suluissa olevan
nimen
perässä. Auktorin nimi
esitetään usein
lyhennettynä. Vain Carl von Linnéstä
käytetään pelkkää
alkukirjainta (L.).
Vuodesta 1994 alkaen on vanhin laillinen luokitus
oikea. Varmuuden vuoksi on
latinankielisestä nimestä annettu
yleisimpiä
muiden auktorien
versioita eli synonyymejä. Sitten on mainittu
suomenkielinen
nimi. Nimeä seuraa lyhyt luonnehdinta ja
maininta
hedelmän eri käyttötavoista. Tunnetuimmista
päälajikkeista on
annettu joitain
nimityksiä
myös muilla kielillä tietäen hyvin
että nimien
kirjo on mittava ja alueelliset erot suuria.
Enemmän sitruskasvien suomenkielisistä nimistä: Katso Sitruskasvien nimet
|
|
D.J.
Mabberley
Aikamme
botanisteista D. J. Mabberley ansaitsee oman lukunsa sillä hän on
esittänyt
aivan uuden jaottelun paitsi Citrus-sukuun kuluville hedelmille, myös
muille lähisuvuille. Hänen tutkimuksessaan3
australialaisista
kotoperäisistä sitrushedelmistä hän sijoittaa kaikki nämä aiemmin Microcitrus ja Eremocitrus
sukuihin jaotellut lajikkeet sukuun Citrus. Yllä
mainittuihin ja omiin tutkimuksiinsa perustuen D.J. Mabberley on tehnyt
1997
esityksen4
syötävien sitrushedelmien uudeksi luokitukseksi. Tätä kaaviota on
täydennetty Mabberleyn uusimman 2008
tutkimuksen5 tiedoilla.
Citrus-suvun
uusi
luokitus
Tässä D.J. Mabberleyn luokituksessa
on kolme alkuperäistä sitrushedelmää: sukaattisitruuna,
pomelo ja
mandariini, joiden jälkeläisiä kaikki muut syötävät sitrushedelmät ovat
seuraavasti:
1. Sukaattisitruuna
( Citrus medica),
jonka jälkeläisiä ovat
- Citrus ×
limon,
sitruuna
(sukaattisitruuna × pomeranssi) ja sen lajikkeet ja risteymät kuten intianlimetti
(palestiinanlimetti) ja volkamerinsitruuna.
- Citrus
×
jambhiri, (sukattisitruuna × mandariini) karheakuorisitruuna,
kantoninlimetti
, otaheitenlimetti,
rangpurinlimetti
jne.
- Citrus
× bergamia,
bergamotti,
joka sitruunan tavoin on sukaattisitruunan ja pomeranssin risteymä
- Citrus ×
aurantiifolia, limetti,
(sukaattisitruuna × sitruuna × Citrus
micrantha).
2. Pomelo ( Citrus maxima), ja
sen jälkeläisiin kuuluva ryhmä
Citrus ×
aurantium (pomelo × mandariini) johon kuuluu kolme
pomelohybridiryhmää
- Citrus × aurantium pomeranssi (pomelo ×
mandariini), joka
on perinyt
enemmän pomelon kuin mandariinin ominaisuuksia.
- Citrus
× sinensis appelsiini
(pomelo × mandariini) joka on perinyt enemmän mandariinin kuin pomelon
ominaisuuksia. Tähän ryhmään kuuluvat myös kaikki appelsiinin, greipin
ja
mandariinin risteymät kuten
tangelot ja
tangorit
että näiden uudemmat takaisinristeytykset.
- Citrus × paradisi (pomelo
× appelsiini) greippi
3. Mandariini (Citrus
reticulata), joka
sisältää kaikki mandariinilajikeet kuten tangeriinit, satsumat ja
klementiinit.
D.J.
Mabberleyn mukaan: "Tämä järjestelmä on käyttökelpoinen niin
botanisteille kuin sitrushedelmien kasvattajille."
Enemmän sitruskasvien kasvitieteellisistä luokituksista: Katso Sitruskasvien
luokitus
|
 |
| Kaikkien
näiden sitrushedelmätyyppien esittelyyn
pääset |
|
sivun kautta. |
Käytetyt
lyhenteet
|
|
Kasvien
nimissä on käytetty seuraavia lyhenteitä:
sp.
(species)
= laji
ssp.
(subspecies)
= alalaji
syn.
= synonyymejä, tieteellisen nimen yleisimpiä muiden
auktorien versioita
var.
(varietas) = muunnos
cv.
(cultivated variety) = viljelylajike, puutarhalajike
(Merkintää ei
enää tule käyttää. Viljelylajikkeet merkitään tieteellisen nimen
jälkeen yksinkertaisten lainausmerkkien sisään isoilla alkukirjaimilla)
× =
risteymä eli hybridi. × voi
viitata yhteen kasviin: Citrus
sinensis × C.
reticulata
kertoo, että kasvi on appelsiinin ja mandariinin
risteymä. Merkintä voi viitata myös
kokonaiseen lajiin:
Citrus
× paradisi
on greippien lajimerkintä ja kertoo,
että ne
ovat (appelsiinin ja pomelon) risteymiä.
Kasvien muun kielisissä nimissä on käytetty seuraavia
lyhenteitä
| DAN |
tanska
|
FRA
|
ranska |
| DEU
|
saksa
|
IND
|
eräillä
intialaisilla kielillä |
| ENG
|
englanti
|
ITA
|
italia |
| ESP
|
espanja
|
LAT
|
latina |
| FIN
|
suomi
|
SVE
|
ruotsi |
|
Valokuvat
Kaikki kuvat
Sitrussivuilla on julkaistu oikeudenomistajan luvalla.
Valokuvien julkaisu- ja käyttöoikeudet ovat kuvien ottajilla tai
julkaisijoilla, jotka on kuvan
alalaidassa
mainittu.
Valokuvista ja valokuvaajista on enemmän tietoa sivulla: Kuvat ja linkit.
Sitrussivujen tietolähteet
Sitrushedelmistä
on valitettavan
vähän suomenkielistä tietoa tarjolla;
seikka, joka oli yksi kimmoke näiden sitrussivujen tekemiseen.
Sitrussivujen kasviopilliset tiedot pohjautuvat mm. seuraaviin
lähteisiin:
Editors: W. Reuther, H.J. Webber, L.D. Batchelor. University of
California Press © 1967 Sitruskasvien kasviopillinen esittely.
Sitrustiedon magnum opus,
alan
raamattu, joka on laajuudessaan ja
perusteellisuudessaan ylittämätön ja nyt
myös kokonaan Internetissä.
Walter T.
Swingle: The
Botany of Citrus and Its Wild Relatives (1943).
The
Citrus Industry, Osa 1, luku 4. s. 190 - 430. Tunnetuin
sitrusten taksonominen esittely, myös kokonaan
netissä.
Robert
Willard Hodgson: Horticultural
Varieties of Citrus
(The
Citrus Industry, luku 4.) s. 431 - 591.
Maailmanlaajuinen katsaus viljeltyjen sitrushedelmien
puutarhalajikkeisiin.
Fresh Citrus Fruits. Edited by: W.F.Wardowski,
S. Nagy,
W.Grierson, Macmillan UK © 1986
Julia F.
Morton: Fruits
of Warm Climates,
Creative Resource Syst., Inc. Miami, FL. © 1987, 505 s. Perusteellinen
katsaus
sitrushedelmien viljelylajikkeiden ominaisuuksiin ja käyttötapoihin.
Esittelee myös kaikki muut lämpimän ilmaston "eksoottiset" hedelmät.
Kokonaan myös netissä.
R. Cottin:
Citrus
of the World,
A citrus directory, SRA - INRA - CIRAD © 2002. Sisältää 5500 sitrusten
lajikenimeä
synonyymeineen
luokiteltuina tieteellisen, viljely- ja kauppanimen mukaan.
D.J. Mabberley:
The Plant-Book, Second edition, Oxford University Press © 1997,
858 s.
D.J. Mabberley:
The Plant-Book, Third edition, Cambridge University Press UK © 2008,
1037 s.
James Saunt:
Citrus Varieties of the World,
Second edition, Sinclair UK © 2000, 160 s.
SRA - INRA -
CIRAD Répartition
des variétés par espèces ,
2003
INRAn Korsikan sitruskoeaseman yli 1000 lajikeen luettelo
University of California, Riverside, Citrus
Variety Collection, Citrus
varieties Kalifornian yliopiston tärkeimpien
lajikkeiden luettelo.
University of California, Riverside, Citrus Clonal
Protection Program, Variety
data
CCPP sitruskloonipankin lajikeluettelo.
RFLP analysis
of the origin
of Citrus bergamia, Citrus jambhiri,
and Citrus limonia
Federici, C.T., Roose, M.L. and Scora, R.W.
2000. Acta Hort. (ISHS) 535:55-64
http://www.actahort.org/books/535/535_6.htm
http://plantbiology.ucr.edu/faculty/roose.html#2
Citrus
phylogeny and genetic origin of important species as investigated by
molecular markers
E. Nicolosi, Z. N. Deng, A. Gentile, S. La Malfa,
G. Continella and E. Tribulato
Istituto di Coltivazioni arboree, University of
Catania, Italy. Theoretical and Applied Genetics 100(8): 1155-1166.
http://www.springerlink.com/content/tjggcl5wyyu6l69d/
3 Australian
Citreae with notes on other Aurantioideae (Rutaceae)
Mabberley, D.J. Rijksherbarium,
University of
Leiden, Netherlands and Royal Botanic Gardens,
Mrs Macquaries Road,
Sydney, NSW 2000, Australia (1998) Telopea 7(4):333–344.
http://www.rbgsyd.nsw.gov.au/__data/assets/pdf_file/0003/73236/Tel7Mab333.pdf
4 A
classification for
edible Citrus
D.J.
Mabberley, Rijksherbarium, University of Leiden, Netherlands
and
Royal BotanicGardens, Mrs Macquaries Road,
Sydney,
NSW 2000,
Australia (1997) Telopea 7(2): 167–172.
http://www.rbgsyd.nsw.gov.au/__data/assets/pdf_file/0019/73216/Tel7Mab167.pdf
5
CITRUS
Linnaeus, Sp. Pl. 2: 782. 1753.
Zhang Dianxiang, David J. Mabberley, Fl. China 11:
90–96. 2008.
http://flora.huh.harvard.edu/china/PDF/PDF11/Citrus.pdf
CHEMICAL
CONSTITUENTS OF ESSENTIAL OILS FROM THE RUTACEAE FAMILY
M. A. Nor Azah, J. Abdul Majid, S. Abu Said , M. Z. Zaridah
& Z.
Mohd. Faridz
Forest Research Institute
Malaysia (FRIM)
http://info.frim.gov.my/cfdocs/infocenter/highlight/IRPA_2005/Pg%20152-155.pdf
Molecular
characterization and genetic diversity among
Japanese acid citrus based on RAPD markers
A.
Asadi Abkenar and S. Isshiki 2002. Laboratory of Biotechnology and
Plant
Breeding, Saga University, Japan.
Journal
of Horticultural Science & Biotechnology (2003)
78
(1)
108-112
http://www.citrusvariety.ucr.edu/citrus/documents/JapaneseAcidCitrus.pdf
Native
Australian Citrus – wild species, cultivars and hybrids
Primary Industries and Resources, Government of South
Australia (PIRSA)
FS No: 7/03
http://www.ausbushfoods.com/new/upload/factsheets/ancitrus.pdf
|
|
Citrus
Pages
Sitrussivujen
englanninkielinen versio Citrus
Pages
on hieman suomenkielistä laajempi. Kaikkien sitrushedelmäryhmien
esittelyissä on englanninkielisessä versiossa esitelty lajikkeita,
joita ei
Suomessa ole saatavana. Mandariinien ( Mandarins)
esittelystä
löytyvät uusimmat tangelo × klementiini × tangori hybridit ja
mandariinien pienihedelmäiset lähisukulaiset ( Mandarin relatives)
sekä Citrus-suvun alasuku Papeda,
johon kuuluu useita sitruunan tapaisia happamia
hedelmiä.
Englantilaisesta versiosta löytyvät myös kumkvatit ( Kumquats),
kolmilehtisitrus Citrus
trifoliata L. ( Trifoliates), ruutakasvien
(Rutaceae) heimoon sisältyvän sitrushedelmien
alaheimon Aurantioideae
(Citroideae) yleiskatsaus ja siihen kuuluvia muiden
sitrussukujen kasveja ( Citrus
relatives). Näitä Citrus-suvun lähisukulaisia ovat kotoperäiset australialaiset sitrukset,
joihin kuuluu useita eri luonnonvaraisia ja viljeltyjä
hedelmäpuita. Muita syötäviä
hedelmiä tuottavia sitrussukuja ovat mm. Aegle, Atalantia,
Balsamocitrus,
Clausena,
Clymenia,
Glycosmis,
Murraya,
Severinia,
Triphasia
ja Casimiroa.
Ensimmäinen
suomenkielinen kirja sitruskasveista
Sitrushedelmiä omasta
puusta ja puutarhasta |
|
|
|
Vuonna 2009
ilmestyneestä Eva Rönnblomin kirjasta Citrus i
kruka (Sitruksia ruukussa) on maaliskuussa
2010 ilmestynyt käännös, joka on saanut suomenkielisen nimen Sitrushedelmiä
omasta puusta ja puutarhasta. Nimestä sen verran että
taitavalla hoidolla sitrukset voi
saada ruukussa kukkimaan ja kantamaan hedelmää, mutta Pohjoismaissa ei
kuitenkaan
sitrushedelmiä ulkopuutarhasta saa. Tämä on
tietääkseni ensimmäinen suomeksi ilmestynyt
kirja pelkästään sitrushedelmistä. Siinä on paljon
erinomaisia, koeteltuja neuvoja kasvatuksen eri vaiheista,
talvetuksesta,
lannoituksesta, kastelusta ja kasvien siirtämisestä kesällä ulos.
Kirjassa on myös
selkeät ohjeet siementen kylvöstä ja pistokkaiden ottamisesta.
Hämmästyttävää
on, että tekijä kertoo saavansa suosikkisitruunastaan yli 40 hedelmää
vuodessa.
Kirjoittaja on valokuvin ja piirroksin esitellyt myös harvemmin
käsiteltyä
aihetta, puiden leikkausta sopivaan kokoon ja muotoon eri tarkoituksiin.
|
Kirjan kasvitieteelliset tiedot ovat ajan tasalla
ja nykyisen luokituskäytännön mukaisia. On ilo lukea tekstiä jossa
latinankieliset nimet ovat kohdallaan ja myös oikein kirjoitettuja.
Jopa
kumkvattien suvut ja nimet ovat oikein.
Suomenkielisten
nimien kohdalla olisi
kannattanut olla tarkempi. Kääntäjä on kylläkin ottanut suurimman osan
nimistä
hiljattain valmistuneesta sitruskasvien suomenkielisestä nimistöstä.
Suomenkieliset nimet kirjoitetaan yhteen, pienellä alkukirjaimella ja
ilman
välimerkkejä. Kasvien nimissä ei käytetä -nen loppuisia
määreitä. Niin
sanotut ryhmänimet muodostetaan nykyisin
tavallisista äidinkielisistä nimistä.
|
Kun kirjoittaja puhuu klementiinin ja satsuman
sijaan oikeasta mandariinista hän tarkoittanee välimerenmandariinia,
aiemmin Citrus deliciosa. Päättelen tämän hänen
kuvauksestaan ja olen
samaa mieltä siitä, että on sääli ettei sitä enää ole Suomessa
kaupoissa. Kuka välittää
siemenistä jos saa maistaa ja haistaa aromaattista ja hienoa aitoa
välimerenmandariinia.
|
Suosittelen kirjaa varauksetta kaikille
kasviharrastajille. Sitruskasvien kasvattajille kirja on arvokas
tietolähde. Uskon että sen
ohjeista on hyötyä myös muidenkin puuvartisten huonekasvien
talvettamisessa ja hoidossa.
Kirja on kauniisti ja runsaasti kuvitettu kirjoittajan itse ottamilla
kuvilla.
Heräteostona maksoin Akateemisessa 23,90 euroa. Netistä kirjaa näyttää
saavan
hintaan 17,20.
|
Internet-yhteensopivuus
Sitrussivuilla
käytetyn runsaan valokuvamateriaalin ja tekstin yhteensovittamiseksi on
Sitrussivut
joulukuusta 2009 alkaen muotoiltu 1280×1024 kokoiselle
näytölle ja näkymään parhaiten
Internet Explorer 8 ja Firefox selaimilla.
Näiden
sitrussivujen suunnittelu ja toteutus on minun.
Kommentteja
ja ehdotuksia voi lähettää alla olevaan
osoitteeseen. Kerro toimimattomista linkeistä.
Kerro
sitrushedelmistä, joita löysit kaupasta, mutta et näiltä sivuilta.
Sitrussivujen
suomenkielinen versio on alunperin tehty täydentämään Jaakko Raholan
syötäviä sanoja -hakemistoa.
Antoisia
lukuhetkiä sitrushedelmien parissa
Jorma Koskinen
Lähetä
sähköpostia Sitrussivuille
|
